paskapäivä

Tää päivä on menny täydellisesti penkin alle.

Aamulla oli ne verikokeet. Aattelin et ne menee varmaa iha hyvin, en jännittäny yhtään mut heti siinä vaiheessa kun lääkäri tunnusteli jo kolmatta kertaa mun käsiä ja totes että "onpas sulla pienet suonet, mä joudun ottaan molemmista käsistä tän näytteen varmuuden vuoks ettei tarvi uuestaan kutsua sua tänne", niin olin jo vähän sellasella omg-fiiliksellä. No se eka piikki sattu ja tuntu ällöltä ku se veri pulppus musta siihen putkeen. Heti sen ekan piikin jälkeen mua alko pyörryttää, näin huoneen keltasena ja mustapilkkusena ja äitin pää heilu oudosti. Sanoin et mua huippaa ja mut laitettiin makaamaan siihen silläaikaa ku lääkäri otti sen toisen näytteen. Jota en muuten ees huomannu, koska en tuntenu yhtään omia käsiä tai jalkoja ja kaikki äänet tuli silleen jännästi ihan kun ulkopuolelta. Äiti ja lääkäri hoki mulle et "pidä silmät auki, pidä vaan silmät auki ja hengitä syvään" ja juotti mulle vettä.

Vedenjuonnin jälkeen olo helpotti sen verran et palasin takas elävien kirjoihin, äiti sano et olin ollu huulia myöten ihan valkonen.. Käytiin sit lääkärin jälkeen vielä kahvilassa ottamassa mulle mozzarellasämpylä, ananasmehua ja myslipatukka vielä varmuuden vuoks kouluun mukaan. Sit piti kiireesti mennä sinne tekemään enkunkoetta, jota en osannu. Mä luulin et olin lukenu ihan sopivasti ja et tajuisin ne jutut, mut rehellisesti sanottuna en osanny yhteenkään kysymykseen vastata täysin oikein, vaan heitin kaikki ihan randomilla. Koulussa muutenki oli vähän heikko olo ja muuta.

Hyvä puoli tässä päivässä on se että kävin tunnin kävelylenkillä, otin nättejä kuvia (jopa noi kuviksen valokuvauskurssikuvat onnistu vihdoin ees jotenkin!) ja mummot hymyili mulle kun seisoin tomerana kameran kanssa ja kuvasin lumisia polkuja. Tän lenkin hyvät vaikutukset varmaan on silti kadonnu jo kaloreina mun kurkusta alas: oon tänään syöny reilusti yli 1000kcal. Olo tuntuu raskaalta ja en tälläkertaa edes viitti laskee noita kaloreita tarkemmin, mutta tänään on siis syöty noitten kahvilajuttujen lisäks ainakin näkkäriä, nuudelia, jugurttia + mysliä, kiiviä, kaks mandariinia, kurkkua, raejuustoo, ruisleipää, lenkkimakkaraa, kaakaota.. Voi helvetti.

Joskus mä mietin, että mihin mä oon oikeen itteni sotkenu mukaan. Voiko mulla olla syömishäiriö? Niin paljon tarinoita anorektikoista jotka laihduttaa, kunnes joutuu osastolle, laihduttaa edelleen ja lopulta sydän pysähtyy. Tai anorektikoista, jotka laihduttaa, kunnes joutuu osastolle, laihduttaa edelleen mutta sitten tulee "järkiinsä" ja parantuu. Mä en edes tiedä, missä menee normaalin laihduttamisen ja häiriön raja. Missä vaiheessa painonpudotus ja kalorien laskeminen ylittää sen pisteen, että mulla voidaan diagnosoida SAIRAUS, tauti? Mä ehkä oon ottanut askeleen kohti hidasta itsemurhaa, ja mä tiedän että mitä kauemmin mä jatkan tätä, sitä vaikeempaa mun on päästä enää karkuun tätä. Mutta oikeestaan - en mä välitä.