Ahdistaa ihan mielettömästi. En edes tiedä mikä, ehkä vaan kaikki tämä, ja ajatteleminen. Haluisin lähteä juoksemaan, johonkin missä en oo ennen käynyt ja johonkin missä ei ole muita ihmisiä. Olla siellä pimeään asti ja tulla sitten kotiin lämpimään suihkuun ja mennä nukkumaan.
Ja outoa sanoa näin, mutta tavallaan mä myös haluan kouluun. Ei sillä että se muuten olis mitenkään kiva paikka, mutta mä en halua olla kotona. Täällä on liikaa ajatuksia ja liikaa aikaa antaa niitten vallata mieli. Koulussa on sentään jonkinlaista järkevää kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, siellä ei jää liikaa aikaa vaan istua ja hautautua ongelmiin.
Tuntuu etten osaa tehdä mitään järkevää ja hyödyllistä, kaikki asiat ja teot mitkä aluksi vaikuttaa hyviltä, kääntyy lopulta mua vastaan jollain tavalla.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
tiistai 6. huhtikuuta 2010
shopping
Käytiin tänään äitin kans keskustassa pyörimässä, sain kaikkea kivaa! Aivan ihanan PVC-korsetin ja sellasen jännän mekon, ne uudet kengät (maiharit, tai mummonpotkintakengät niinkun äiti niitä kutsui), pari kynsilakkaa ja meikkejä ja hiusjuttuja. Ja äiti tietty maksoi kaiken, ah!
Oon tänään syönyt vaan yhden Submarinen tomaatti-mozzarella-patongin, en muuta. Ei ole yhtään nälkä joten tuskin syön tänään enää mitään. En osaa yhtään arvioida ton patongin kaloreita, eiköhän ihan tarpeeksi kuitenkin tälle päivälle, kun ottaa huomioon noi pääsiäisen läskeilyt.
Ai niin, paino oli tänään aamulla 50.7kg, eli vähemmän kuin oletin! Silti liikaa. Mutta kun ottaa huomioon ihan oikeesti kuinka paljon oon syönyt, niin toi 700g nousu on tosi hieno saavutus. Nyt sitten tää viikko vähillä syömisillä niin eiköhän se siitä ala taas laskea.
Tästä tuli nyt aika tynkä postaus, en oikein keksi mitään kirjotettavaa.
Oon tänään syönyt vaan yhden Submarinen tomaatti-mozzarella-patongin, en muuta. Ei ole yhtään nälkä joten tuskin syön tänään enää mitään. En osaa yhtään arvioida ton patongin kaloreita, eiköhän ihan tarpeeksi kuitenkin tälle päivälle, kun ottaa huomioon noi pääsiäisen läskeilyt.
Ai niin, paino oli tänään aamulla 50.7kg, eli vähemmän kuin oletin! Silti liikaa. Mutta kun ottaa huomioon ihan oikeesti kuinka paljon oon syönyt, niin toi 700g nousu on tosi hieno saavutus. Nyt sitten tää viikko vähillä syömisillä niin eiköhän se siitä ala taas laskea.
Tästä tuli nyt aika tynkä postaus, en oikein keksi mitään kirjotettavaa.
maanantai 5. huhtikuuta 2010
back in business
(8 lukijaa! ♥ tuitui.)
Kotiuduin siis tänään sieltä Savonlinnasta. Oli oikein kiva pikku reissu, mutta vihaan pääsiäistä. Kaupatkaan ei ollu auki, joten siellä ei ollu hirveesti tekemistä paitsi telkkarin kattomista, sohvalla löhöämistä ja...syömistä, yllättäen. Oon melko varma että lihoin yli kilon, painan kai jotain ~52kg nyt? Totuus valkenee huomenna, kun pääsen vaa'alle. Mutta tosiaan oli tuskaa yrittää siinä kivasti syödä kun porukka kyttää vieressä, jotain perunoita ja lihaa ja kermakastiketta ja hyi. Ja tietysti jäätelöä, pashaa, jotain piirakkaa, lisää jäätelöä, keksejä... Kuvottavaa. Mulla on ihan järkyttävät sivuläskimakkarat (kutsutaan myös jenkkakahvoiksi, kröh) ja mun reidet ja pohkeet tuntuu myös kasvaneen lisää senttejä.
Mutta muuten oli siis kivaa, sain siskolta pari kynsilakkaa ja OLISIN saanut myös kasan sormuksia ja muita koruja mutta näppäränä neitinä uhohdin sen pussukan sitten sinne (samalla unhtuivat myös yöpuku ja yhdet sukat). Pelattiin pelejä ja käytiin toisena iltana käppäilemässä kaupunkia ympäri sateessa, oli kivan rauhallista kun tosiaan ne kaupat ei ollu auki ja sen lisäks (tai siis lähinnä sen takia) ei ollu paljoo porukkaa liikkeellä.
Äitillä oli tänään muuten ehkä vuoden paras ehdotus! Valitin sille ruokapöydässä siitä etten haluu syödä sitä lihaa jnejne, puhuttiin sitten kaikesta ja lopulta äiti yritti jotain marttyyriasennetta tokaisemalla "No mä sitten tästä lähtien teen vaan omat ruokani." Vastasin vaan että käy mulle, ja siitä sitten alettiin suunnitella sellasta juttua, että se antais mulle ja mun veljelle tietyn määrän rahaa viikoks, ja me ostettais ihan omat ruokamme sillä ja sitten kokattais ne ite jne. Tää oli musta ihan mahtava idea, ymmärrätte varmaan miksi! Saa nähdä toteutuuko, mutta jos toteutuu niin oon kyllä helkkarin ilonen siitä, koska sitten mä voin kontrolloida mun syömisiä rauhassa eikä tarvii väkisin syödä sillon kun äiti päättää. Mut pitänee vielä neuvotella äitin kanssa tästä ja kai mun veljenkin pitäis tästä saada tietää eka (tosin eihän sen tähän tarvii osallistua).
Mutta niin, eipä tässä varmaan muuta, alan nyt taas päivittelemään normaalia tahtia.
Kotiuduin siis tänään sieltä Savonlinnasta. Oli oikein kiva pikku reissu, mutta vihaan pääsiäistä. Kaupatkaan ei ollu auki, joten siellä ei ollu hirveesti tekemistä paitsi telkkarin kattomista, sohvalla löhöämistä ja...syömistä, yllättäen. Oon melko varma että lihoin yli kilon, painan kai jotain ~52kg nyt? Totuus valkenee huomenna, kun pääsen vaa'alle. Mutta tosiaan oli tuskaa yrittää siinä kivasti syödä kun porukka kyttää vieressä, jotain perunoita ja lihaa ja kermakastiketta ja hyi. Ja tietysti jäätelöä, pashaa, jotain piirakkaa, lisää jäätelöä, keksejä... Kuvottavaa. Mulla on ihan järkyttävät sivuläskimakkarat (kutsutaan myös jenkkakahvoiksi, kröh) ja mun reidet ja pohkeet tuntuu myös kasvaneen lisää senttejä.
Mutta muuten oli siis kivaa, sain siskolta pari kynsilakkaa ja OLISIN saanut myös kasan sormuksia ja muita koruja mutta näppäränä neitinä uhohdin sen pussukan sitten sinne (samalla unhtuivat myös yöpuku ja yhdet sukat). Pelattiin pelejä ja käytiin toisena iltana käppäilemässä kaupunkia ympäri sateessa, oli kivan rauhallista kun tosiaan ne kaupat ei ollu auki ja sen lisäks (tai siis lähinnä sen takia) ei ollu paljoo porukkaa liikkeellä.
Äitillä oli tänään muuten ehkä vuoden paras ehdotus! Valitin sille ruokapöydässä siitä etten haluu syödä sitä lihaa jnejne, puhuttiin sitten kaikesta ja lopulta äiti yritti jotain marttyyriasennetta tokaisemalla "No mä sitten tästä lähtien teen vaan omat ruokani." Vastasin vaan että käy mulle, ja siitä sitten alettiin suunnitella sellasta juttua, että se antais mulle ja mun veljelle tietyn määrän rahaa viikoks, ja me ostettais ihan omat ruokamme sillä ja sitten kokattais ne ite jne. Tää oli musta ihan mahtava idea, ymmärrätte varmaan miksi! Saa nähdä toteutuuko, mutta jos toteutuu niin oon kyllä helkkarin ilonen siitä, koska sitten mä voin kontrolloida mun syömisiä rauhassa eikä tarvii väkisin syödä sillon kun äiti päättää. Mut pitänee vielä neuvotella äitin kanssa tästä ja kai mun veljenkin pitäis tästä saada tietää eka (tosin eihän sen tähän tarvii osallistua).
Mutta niin, eipä tässä varmaan muuta, alan nyt taas päivittelemään normaalia tahtia.
perjantai 2. huhtikuuta 2010
blow my brains onto the wall
Sydän hakkaa. Kovaa. Liian kovaa? Puolisen tuntia on syke ollut ihan pilvissä, välillä hidastuu normaaliin mutta sitten taas nopeutuu, ja välillä jää kokonaan lyöntejä välistä. Heikottaa ja päätä särkee. Mun koko keho jotenkin tärisee sydämenlyöntien tahdissa, ja tää on pelottavaa.
Mitäköhän tapahtuis, jos tää olis jotain vakavaa, ja mä kuolisin. Enpä mä ainakaan hirveästi menettäis. Maailmassa olis yksi läski sika vähemmän, mun vanhempien ja kavereidenkaan ei tarvis enää kestää mun pärstää ja kuunnella mun ainaista valitusta. Palvelus muille?
Mä olen aivan saatanan kateellinen ihminen. Oon kateellinen kaikille jotka osaa meikata, oon kateellinen niille jotka osaa pukeutua, oon kateellinen niille jotka on kauniita, niille joilla on paljon kavereita tai vaikka ei edes paljon niin ainakin pari hyvää. Mä olen kateellinen mun kaverille, koska se on kaikkea edellämainittua ja lisäksi se on kaikin puolin vain niin ihana ihminen että mua sattuu jutella sen kanssa, koska tunnen itseni niin pieneksi ja tyhmäksi, epäonnistuneeksi. Mä ihailen sitä, rakatan sitä ja samaan aikaan mä vihaan, vihaan sitä kun se on niin helvetin täydellinen.
Mä haluaisin olla se prinsessa, jota kaikki ihailee. Ja sitten mä tajuan etten mä ole, ja vaivun loputtomaan itsesääliin.
Mitäköhän tapahtuis, jos tää olis jotain vakavaa, ja mä kuolisin. Enpä mä ainakaan hirveästi menettäis. Maailmassa olis yksi läski sika vähemmän, mun vanhempien ja kavereidenkaan ei tarvis enää kestää mun pärstää ja kuunnella mun ainaista valitusta. Palvelus muille?
Mä olen aivan saatanan kateellinen ihminen. Oon kateellinen kaikille jotka osaa meikata, oon kateellinen niille jotka osaa pukeutua, oon kateellinen niille jotka on kauniita, niille joilla on paljon kavereita tai vaikka ei edes paljon niin ainakin pari hyvää. Mä olen kateellinen mun kaverille, koska se on kaikkea edellämainittua ja lisäksi se on kaikin puolin vain niin ihana ihminen että mua sattuu jutella sen kanssa, koska tunnen itseni niin pieneksi ja tyhmäksi, epäonnistuneeksi. Mä ihailen sitä, rakatan sitä ja samaan aikaan mä vihaan, vihaan sitä kun se on niin helvetin täydellinen.
Mä haluaisin olla se prinsessa, jota kaikki ihailee. Ja sitten mä tajuan etten mä ole, ja vaivun loputtomaan itsesääliin.
oooh
Painan taas 49.9kg! En ymmärrä miten oon voinut laihtua näin paljon syömällä? Eilisestä lähtenyt -600g, mahtavuutta!
Tänään oon syöny aamupalaks yhden myslijugurtin ja sitten äsken kotiruokaa. Tosta ruuasta tuli aika paljon kaloreita koska äiti oli tehny kermaperunoita ja jotain outoa lihaa plus mozzarellasalaattia, joka on mun heikkous.. Mutta tota lihaa en syöny ku pari haarukallista koska se maistu pahalta ja onneks äiti tietää etten oo mikään lihan ystävä eli se ei ihmetelly ku heitin yli puolet pois. Mutta loppuillasta tuskin syön enää mitään, tän päivän kalorit saa jäädä tähän. Porukat lähti pois kotoa, eli menen ehkä polkemaan kuntopyörällä nyt, ja sitten lihaskuntoja.
Blogiin saattaa tulla nyt pieni päivityskatko koska lähden huomenna heti aamulla sinne Savonlinnaan. Siellä on kyllä netti, mutta en tiedä viitinkö tulla kuitenkaan kirjottelemaan tänne tai pyörimään missään "epäilyttävillä" sivuilla. Mutta katsotaan, seuraava päivitys siis viimeistään tiistaina.
Tänään oon syöny aamupalaks yhden myslijugurtin ja sitten äsken kotiruokaa. Tosta ruuasta tuli aika paljon kaloreita koska äiti oli tehny kermaperunoita ja jotain outoa lihaa plus mozzarellasalaattia, joka on mun heikkous.. Mutta tota lihaa en syöny ku pari haarukallista koska se maistu pahalta ja onneks äiti tietää etten oo mikään lihan ystävä eli se ei ihmetelly ku heitin yli puolet pois. Mutta loppuillasta tuskin syön enää mitään, tän päivän kalorit saa jäädä tähän. Porukat lähti pois kotoa, eli menen ehkä polkemaan kuntopyörällä nyt, ja sitten lihaskuntoja.
Blogiin saattaa tulla nyt pieni päivityskatko koska lähden huomenna heti aamulla sinne Savonlinnaan. Siellä on kyllä netti, mutta en tiedä viitinkö tulla kuitenkaan kirjottelemaan tänne tai pyörimään missään "epäilyttävillä" sivuilla. Mutta katsotaan, seuraava päivitys siis viimeistään tiistaina.
torstai 1. huhtikuuta 2010
AHDISTUS
Läskipaska minä. Suihkussa katoin mun mahaa ja itkin, itkin, itkin. Oon ihan hirvee makkara ja mun maha on iso pehmeä pallo jajajaja kaikkea, miksi mun täytyy olla tämmönen porsas? Ensi jouluna vaan teuraaksi, uuniin ja juhlapöytään, riittää sitten isommallekin suvulle syömistä. Painoin tänään 50,5kg eli vähemmän kun taas pitkään aikaan, mutta miksei painon putoaminen näy missään? Haluan takaisin siihen alle 50kg ja siitä todella paljon alaspäin, en halua olla tällänen ryhävalas.
Oon huomannu miten äiti aina kattoo mua kun syön, sekin varmaan tietää ja ajattelee että ei mulle pitäis edes antaa ruokaa. Mutta miksei se sano mitään? Kertois vaan suoraan päin naamaa, ettei halua tyttärensä olevan tälläinen ihrakasa.
Heti kun tuo loska lähtee kaduilta, mä alotan jonkun superjuoksuohjelman, mähän vittu aion laihtua kesään mennessä niin että kehtaan mennä ulos. Joka ilta lihaskuntoja. Ja nyt ihan oikeesti alkaa se totaalinen herkkulakko, maanantai todisti että mä pystyn siihen! Mun on pääsiäisenä ehkä pakko syödä vähän jotain mitä äiti tuputtaa, mutta sen jälkeen, LOPPU.
Oon huomannu miten äiti aina kattoo mua kun syön, sekin varmaan tietää ja ajattelee että ei mulle pitäis edes antaa ruokaa. Mutta miksei se sano mitään? Kertois vaan suoraan päin naamaa, ettei halua tyttärensä olevan tälläinen ihrakasa.
Heti kun tuo loska lähtee kaduilta, mä alotan jonkun superjuoksuohjelman, mähän vittu aion laihtua kesään mennessä niin että kehtaan mennä ulos. Joka ilta lihaskuntoja. Ja nyt ihan oikeesti alkaa se totaalinen herkkulakko, maanantai todisti että mä pystyn siihen! Mun on pääsiäisenä ehkä pakko syödä vähän jotain mitä äiti tuputtaa, mutta sen jälkeen, LOPPU.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
