joskus itselleni siivet kuvittelit, pirut ne repivät pois

Nyt vituttaa. Kopioin tän suoraan tuolta foorumilta koska en jaksa kirjottaa uudelleen.

En hyvin suurella todennäköisyydellä pääse ens syksynä yhteenkään niistä kolmesta koulusta mihin hain. Yllättävää että juuri niihin on 9439673652090 muutakin hakijaa ja aloituspaikkoja on 20-40. Yksinkertaisesti mun keskiarvolla, vaikka se ihan ok onkin, ei vaan ole mahdollisuuksia noihin ja tuskin mä niissä pääsykokeissakaan loistan. Voi -ttu. Turhauttavaa, koska oon ihan oikeesti yrittäny panostaa että pääsen siihen mun ekaan toiveeseen koska se on vaan niin mun ala, ja sitten.. Ja tuun aiheuttamaan äitille ja muullekin perheelle niin suuren pettymyksen, ne on aina jaksanut tukea ja rohkaista mua että "kyllä sä varmasti pääset sinne" jnejne.

Ja mitä kaverit sanoo kun kerroin niille? "Eikä, vähän sä oot tyhmä, mikset sä laittanu enempää kun kolme koulua siihen yhteishakuun?" "Hahah joku kymppiluokka, menisit nyt edes lukioon, kymppiluokalle menee kaikki huonot". Kiitoksia vaan ihan helvetisti, juuri tällaista minä halusinkin kuulla. Miksi ketussa mä laittaisin enemmän kuin kolme hakutoivetta, kun ne kolme sattuu olemaan ne ainoat alat jotka mua kiinnostaa? Miksi mun pitäis hakea johonkin sellaiseen paikkaan jossa en tulisi viihtymään? En mä halua tuhlata 3-4 vuotta johonkin mitä en halua. Mutta niin, eihän nämä mun täydelliset kaverit voi ymmärtää, ne kaikki haki täydelliseen lukioon jossa ne opiskelevat täydellisinä oppilaina ja suuntaavat sitten täydelliseen yliopistoon ja saavat itselleen täydellisen ammatin ja täydellisen elämän ja paljon rahaa ja ihanan miehen ja voi vittu.

Sellasta tänään. Tulin kotiin erittäin vittuuntuneessa ja pettyneessä olotilassa, ja mitäpä muuta silloin voi multa odottaa kuin ahmimista. Söin nuudeleita, ananasta, raejuustoa, jugurttia... Niinkuin sekin jotain auttaisi. Nyt olen epäonnistunut sekä koulussa ja syömisessä. Miksi en vaan voi olla normaali, miksi pitää pilata joka helvetin asia?

Mulla on jotenkin luovuttajafiilis. Ensi viikolla on noita pääsykokeita, ja mulla on jo valmiiksi tällainen asenne, ei paranna asiaa. En tiedä mitä teen sitten ensi syksynä ja tulevina vuosina.